Perustaminen

Käkisalmi-säätiö on perustettu 20.6.1948.
Kotipaikka Heinola.
Käkisalmi-säätiön toiminnan tarkoitus on Käkisalmen kaupungin ja maalaiskunnan henkisen perinteen vaaliminen.

Linkkejä

Karjalan Liitto www.karjalanliitto.fi


Priozerskin kotisivut priozersk.ru

Korela-museon kotisivut
priozersk.ru/6/muz/000.shtml

Uutiset

30.1.2015Teemme matkan Käkisalmeen 26.-28.6.2015Lue lisää »11.4.2012Evakkojen lapsuusmuistot videoidaanLue lisää »

Yhteystiedot

Käkisalmi-säätiö
c/o
Pj. / Asiamies
Erkki Heiskanen
Karjalankatu 12
18100 Heinola
puh. 0400 496 983
ekiheiskanen[at]gmail.com

Tuotteidemme myynti

Tuotevastaava
Leena Oikarinen
Tilaukset Ota yhteyttä-linkin kautta

Kuva-albumista

talkoovakea
munkinpaisto_web

Rouvasväen yhdistyksen historiaa

Käkisalmen Rouvasväenyhdistys perustettiin Kaisan päivänä 25.11.1855. Entinen luutnantti Rafail Alensandrovitš Tšernovitov lahjoitti keväällä 1855 alkupääoman Käkisalmen köyhäinhoitoa varten antamalla pormestarille 500 hopearuplaa. Kaupungin rouvasväki oli ilmoittanut olevansa halukas huolehtiman maksutta opetuksesta ja lisäksi vaatettamaan sitä tarvitsevat lapset. Kaupungin rouville annettiin suostumus rouvasväenyhdistyksen perustamiseen. Lisäpääoman saamiseksi järjestettiin arpajaisia, joiden arvonta suoritettiin 25. marraskuuta tanssiaisissa.

Jokavuotista perustamispäivän juhlaa alettiin kutsua ”Kaisanpäivänjuhlaksi” ja traditio jatkuu edelleen. Filosofian maisteri Paula Koho on tutkinut aihetta paljon ja löytänyt Käkisalmen Rouvasväenyhdistyksen vuonna 1888 hyväksymät säännöt Viipurin kuvernementin eli lääninarkiston papereista Mikkelin maakunta-arkistosta. Kohon mukaan 1880-luvulla sääntöjen vahvistusta ei enää tarvittu senaatilta vaan lääninhallitukselta. Ilmeisesti yhdistyksellä oli ollut aikaisemminkin säännöt. Yhdistyksen alkuvuosien paperit ovat kadonneet. Tämän johdosta ei ole tietoa ensimmäisessä johtokunnassa vaikuttaneista naisista. Käkisalmessa oli totuttu siihen, että erilaisesta kielestä, uskonnosta ja kansallisesta syntyperästä huolimatta naiset toimivat yhdessä. Vuonna 1893 johtokuntaan kuuluivat mm. venäläissyntyinen kauppiaanrouva ja saksalaissyntyinen opettajatar.

Vuoden 1888 säännöt oli otsikoitu ”Sääntöehdotus Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistykselle”. Sääntöjen 1. pykälän mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli ”sopivan työn hankkiminen kaupungin varattomille henkilöille, käsityön parantaminen paikkakunnalla käsityökoulun perustamisella ja köyhien kansakouluoppilaiden auttaminen vaatteilla yhdistyksen varojen mukaan, sekä siveellisyyden, ahkeruuden ja hyvän järjestyksen kartuttaminen kansan alempiin kerroksiin”. Toisen pykälän mukaan ”jokainen hyvämaineinen nainen, joka suorittaa vähintään yhden markan jäsenmaksua vuodessa, saakoon oikeuden olla yhdistyksen jäsenenä”. Yhdistyksen johtokunnassa sai olla miesjäseniäkin (6. §).

Kaupunki oli jaettu kahteen piiriin, joita hoitivat naiskaitsijat (direkterit). Heidän tehtävänsä oli hankkia tietoja piirinsä oloista (10. §). Yhdistyksen pohjarahasto oli 25.000 markkaa. Pohjarahasto oli vain koron kartuttamista varten. Toiminta rahoitettiin kertyneillä koroilla ja lahjoituksilla sekä jäsenten ”soveliaalla tavalla” keräämillä tuloilla (11. ja 12. §). Kun varoja oli saatu tarpeeksi kokoon, aloitti köyhäinkoulu vuonna 1859. Sorvarinkisälli J. Hämäläinen kirjoitti köyhäinkoulun alusta seuraavasti: ”Vaan on täällä pantu muutakin hyvää toimeen; muutamat vallasnaiset kolme vuotta takaperin alkoivat koota rahoja köyhäin-koulun tarpeeksi ja saivat kumminkin niin kauas, että tänä talvena pantiin koulu ylös, jossa opetetaan lukemaan, kirjoittamaan, lukua laskemaan, ompelemaan, pesuja toimittamaan ja m.s. Eivät vanhemmat ensin tahtoneet panna tyttäriänsä kouluun, pelkäsivät että tulevat liian viisaiksi eli, miten sanonen, selviksi; vaan – ei muuta kuin onnea ja menestystä tälle koululle”. Oppilaita koulussa vuonna 1868 oli viisitoista ja opettajina useita kaupungin mamselleja. Köyhäinkoulu toimi vuoteen 1876 asti, jolloin Käkisalmessa perustettiin varsinainen kansakoulu.

Rahavaikeuksista huolimatta yhdistys perusti käsityökoulun, ja sitä pidettiin nimellä ”koulu naiskäsitöitä varten” vuodesta 1885. Nälkävuosina 1860-luvulla autettiin muualta tulleita hädänalaisia ja sairaita. Yhdistyksellä oli monenlaista toimintaa. Pidettiin keittokouluja, perustettiin köyhien saunarahasto, josta annettiin rahaa vapaisiin kylpypaikkoihin. Yhdistys yritti löytää työtä työttömille ja hätäaputöitä naisille, muistettiin ns. ”kainoja köyhiä”, maksettiin stipendejä seurakunnan poikakerholle, suojeluskunnalle, yhteislyseolle ja kirkon urkurahastoon. Onnettomuuden kohdanneille annettiin avustusta. Järjestettiin joulujuhlia lapsille ja käsityökoulun kevätnäyttelyitä.

 

Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys on Suomen vanhin suomenkielinen edelleen toimiva naisyhdistys.

 

Lähde:

 

Kari Vappulan artikkeli Viipurin rouvasväenyhdistys ja sen orpokoti osoitteessa: http://investigationes.wordpress.com/artikkeleja/viipurin-rouvasvaenyhdistys-ja-sen-orpokoti/