”Niin kauan kuin vereni lämmin on, minä muistan sinua.” Tuo Käkisalmen seudulta kerätty kansanlaulun säe kiteyttää syvällisesti Paula Kohon elämäntyön ytimen. Koho on yksi merkittävimmistä käkisalmelaisen ja laajemmin karjalaisen kulttuuriperinteen säilyttäjistä ja vaalijoista, jonka panos ulottuu laajalle sekä kotimaassa että maailmalla.
Juuret syvällä Käkisalmessa
Paula Koho (o.s. Pettinen) syntynyt vuonna 1925 Sakkolan Riiskassa, mutta lapsuus ja identiteetti juurtuivat Käkisalmeen, jonne perhe muutti hänen ollessaan vielä vauva. Käkisalmen menetyksen jälkeen perheen uusi asuinpaikka löytyi Etelä-Savosta, ja myöhemmin Lappeenrannasta – kaupungista, jossa karjalainen henki sai kukoistaa perheen arjessa. Paula Kohon perhe oli tiiviisti mukana siirtokarjalaisten yhteisöllisessä toiminnassa: isä kelloseppänä ja yhdistysaktiivina, äiti käsityötaiturina, marttana ja lottana.
Kuvassa Paula puolisonsa Lassin kanssa järjestämällään junamatkalla Imatralta Käkisalmeen. Siellä oli mukana ilmeisesti noin 300 ihmistä.
Kulttuurin ja historian vaalija
Kohon oma elämäntaival kulki akateemisten opintojen kautta Helsingin yliopistoon ja aina ulkomaille saakka. Tästä huolimatta karjalaisuus säilyi keskiössä. Hän kuului Wiipurilaiseen Osakuntaan, osallistui Käkisalmen Rouvasväenyhdistyksen toimintaan jo opiskeluvuosinaan ja kirjoitti myöhemmin yhdistyksen 145-vuotishistoriikin. Kohon tuotantoon kuuluu useita merkittäviä julkaisuja, kuten:
- Valpas ja tarmokas – Käkisalmen Kaupungin Rouvasväenyhdistys 1855–2000
- Käkisalmen Kreikkalaiskatolinen seurakunta – taustanaan Käkisalmen 700-vuotias linna
- Suuren nimen varjo pysyy – Käkisalmen museo, vanhaa romua vain?
- Artikkeleita partioliikkeen historiasta, erityisesti käkisalmelaisen toiminnan osalta.
Lisäksi Koho on tuottanut videoita Käkisalmen valokuvahistoriasta sekä ollut mukana eri kulttuurihankkeissa ja näyttelyissä, kuten Kuvataidetta Käkisalmesta – Menetetystä, Kaivatusta.
Käkisalmen lähettiläänä maailmalla
Kohon elämä vei myös ulkomaille miehen työn vuoksi: perhe asui yhteensä 18 vuotta Lontoossa, Washingtonissa ja New Yorkissa. Silti karjalaisuus ei kadonnut, vaan Koho edusti Suomea ja karjalaista kulttuuria ylpeästi eri tilaisuuksissa – jopa Windsorin linnassa Yrjön päivän paraatissa kuningataräidin läsnä ollessa. Hän tarjosi vieraillessaan karjalaisia herkkuja ja pukeutui juhliin kansallispukuun, usein Pyhäjärven pukuun Käkisalmen puvun puuttuessa.
Kotiseutumatkat ja jatkuva yhteys Käkisalmeen
Vuodesta 1991 alkaen Koho on aktiivisesti osallistunut kotiseutumatkoihin Käkisalmeen ja Kurkijoelle. Hän on pitänyt lukuisia esitelmiä Käkisalmen historiasta ja kulttuurista eri paikkakunnilla Suomessa. Paikallismuseoyhteistyön kautta Rouvasväenyhdistys lahjoitti vanhoja suurennettuja kuvia Käkisalmen asukkaille, herättäen laajaa kiinnostusta nykyisessä kaupungissa.
Koho kertoo kävelevänsä Käkisalmessa ”kuin omalla maallaan” – eikä ihme, sillä henkisesti hän ei ole koskaan luopunut siitä.
Elämäntyö, joka kantaa
Paula Kohon elämä on esimerkki siitä, kuinka juuret, kulttuuri ja historia voidaan säilyttää ja siirtää eteenpäin – jopa mantereiden ja aikakausien halki. Hän on luonut merkittävän kulttuuriperinnön dokumentoinnin, osallistunut yhdistystoimintaan, kasvattanut uusia sukupolvia karjalaisuuteen ja edustanut karjalaisia juuria arvokkaasti myös ulkomailla.
Kohon elämäntyö on arvokas muistutus siitä, kuinka tärkeää on vaalia sitä, mikä lähes menetettiin – ei vain muistojen vuoksi, vaan myös tulevaisuuden identiteetin vuoksi.
Paula Koho täyttää 100 vuotta 20. heinäkuuta 2025 Lappeenrannassa – kaupungissa, josta on tullut hänen rakkain kotinsa ja jossa karjalaisuus edelleen elää vahvana hänen ansiostaan.