Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys 170 vuotta

Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys viettää 170-vuotisjuhlavuottaan. Kyseessä on Suomen vanhin edelleen toimiva suomenkielinen naisyhdistys, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1854. Tuolloin entinen luutnantti Rafail Tšernosvitov lahjoitti 500 hopearuplaa Käkisalmen pormestarille köyhien lasten koulun perustamiseksi. Tapahtumaa pidetään yhdistyksen syntyhetkenä, ja viimeistään toukokuussa 1855 yhdistys oli olemassa, sillä kenraalikuvernööri F. W. Berg myönsi luvan köyhille tytöille tarkoitetun oppilaitoksen perustamiseen.

Rouvasväenyhdistyksen lastenkodin kasvatit 1919 Tenkalahdella, missä laitos toimi ensimmäiset vuotensa vuokrahuvilassa. Vasemmalla seisoo todennäköisesti koulun johtajatar Aini Sihvonen kainalossaan yksi nuorimmista hoidokeista.

Hyväntekeväisyyttä, kasvatusta ja koulutusta

Rouvasväenyhdistykset olivat 1800-luvun filantrooppisia naisjärjestöjä, joiden tarkoituksena oli auttaa köyhiä naisia ja lapsia kasvatuksen ja työn kautta. Käkisalmessa varoja ensimmäisen koulun perustamiseen kerättiin järjestelmällisesti: marraskuussa 1855 Kaisanpäivän arpajaiset ja tanssiaiset toivat pohjakassaan lähes 400 hopearuplaa. Koulu avasi ovensa vuonna 1859 ja toimi vuoteen 1876 saakka, jolloin paikkakunnalle perustettiin kansakoulu.

Koulussa opetettiin kirjoitusta, laskentoa, laulua ja käsitöitä. Käsityötaidot olivat keskeisessä asemassa, sillä niiden avulla tytöille pyrittiin luomaan mahdollisuuksia omavaraisuuteen ja lisätuloihin. Myöhemmin yhdistys perusti myös lastenkodin sisällissodan orvoille (1919–1925) sekä järjesti laajaa apu- ja ompelutoimintaa köyhille perheille.

Käkisalmen kangas- ja kutomakoulun naiset vuonna 1915: nuoret opettajat Vivi Savander ja Ida Peltola pöydän ääressä, oppilaat heidän ympärillään.

Käsityökoulusta maakunnallinen vaikuttaja

Köyhäinkoulun loputtua yhdistys jatkoi tyttöjen ja naisten koulutuksen edistämistä. Vuonna 1889 käynnistyi kutoma- ja käsityökoulu, joka veti oppilaita koko Viipurin läänistä. Koulussa valmistettiin arkisia tekstiilejä – mattoja, verhoja, vaatekankaita ja liinoja – mutta samalla opittiin esteettistä suunnittelua ja käsityöalan ammattitaitoa. Koulun tiloissa järjestettiin myös keittokursseja ja äideille jaettavia ensivaatekääröjä valmistettiin kapaloseurassa.

Kymmenvuotiaan Käkisalmen Sotilaskotiyhdistyksen johtokunta vuonna 1929: takarivissä Aino Komonen, Tekla Neuvonen, Rauha Komonen ja Martta Sihvo, edessä Mimmi Ollila, puheenjohtaja Kerttu Stenberg ja Matilda von Schantz. Lähes kaikki olivat samanaikaisesti myös Rouvasväenyhdistyksen aktiivitoimijoita.

Rouvat maanpuolustustyössä

1920–1930-luvuilla yhdistyksen toiminta kietoutui tiiviisti paikalliseen maanpuolustukseen. Monet yhdistyksen avainhenkilöt olivat mukana sekä Käkisalmen Sotilaskotiyhdistyksessä että Lotta Svärdissä. Lotat hoitivat muun muassa Kalliosaaren kasinon kahvila- ja juhlatilaisuuksia, jotka olivat kesän suosittuja kohtaamispaikkoja.

Sotien jälkeinen jälleenrakennus ja perinnetyö

Toinen maailmansota merkitsi yhdistykselle kotikaupungin ja oman koulun menettämistä. Jäsenet asettuivat evakkomatkan jälkeen eri puolille Suomea ja jatkoivat auttamistyötä sotainvalidien, sotaorpojen ja vanhusten parissa. 1969 yhdistyksen virallinen tarkoitus muuttui perinnetyöksi ja menetetyn Käkisalmen muiston vaalimiseksi.

Sotien jälkeen käkisalmelaisia sijoittui erityisesti Heinolaan ja Lappeenrantaan, joissa yhdistyksellä oli alaosastoja. Perinnettä jatkoivat myös Mikkeliin siirretty Naiskotiteollisuuskoulu ja Turun Norssi, joka peri Käkisalmen yhteislyseon kouluoikeudet.

Käkisalmen rouvasväki julkaisi 170-vuotisjuhlan kunniaksi historiikin
– Oona Maria Ilmolahden teos Naisten Käkisalmi kertoo aktiivisten naisten pitkästä työstä
“Vajaan yhdeksänkymmenen vuoden aikana (1855–1944) pienen linnoituskaupungin naiset ehtivät saada paljon aikaan.

He perustivat naisten käsityökoulun, auttoivat kaupungin köyhiä ja varattomia, ompelivat ja kutoivat, järjestivät lukemattomia hyväntekeväisyysarpajaisia, palkkasivat ensimmäisen sairaanhoitajan, toimivat köyhäinhoidon tarkastajina ja monin tavoin edistivät sosiaalisten turvaverkostojen muodostumista…

He ajoivat monia uudistuksia ja raivasivat tietä muutokselle. 1800-luvun lopulta lähtien kaupunki suomenkielistyi, ja kansallinen juonne tuli yhdistyksen toiminnan keskeiseksi osaksi.”

Yhdistys elää yhä

Nykyisin Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksessä on noin 75 jäsentä eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudulla tavataan kuukausittain Karjalatalolla. Vuosittaisia perinteisiä tapahtumia ovat muun muassa tammikuun kevätkahvit Viipurin Lauluveikoille, kesäretki, yhteinen syntymäpäivälounas sekä marraskuun Kaisanpäiväjuhla, jonka Lauluveikot perinteisesti avaa serenadilla.

Huoli toiminnan jatkumisesta on ollut mukana yhdistyksen historiassa, mutta entinen puheenjohtaja Elsa Gummerus kiteytti yhdistyksen periaatteen: niin kauan kuin kiinnostusta on, toimintaa jatketaan.

Teksti: Leena Oikarinen, yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja