Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistys juhli – 170-vuotias perintö elää vahvana
Suomen vanhin edelleen toimiva suomenkielinen naisyhdistys, Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys, juhli 170-vuotista taivaltaan lauantaina 22. marraskuuta 2025 Karjalatalolla Helsingissä. Juhla kokosi yhteen yhdistyksen jäseniä, yhteistyökumppaneita ja karjalaisen kulttuuriperinnön vaalijoita eri puolilta Suomea.
Juhlaohjelma oli monipuolinen ja arvokas. Musiikista vastasivat Viipurin Lauluveikot sekä oopperalaulaja Anna-Maija Perttunen. Juhlapuheen ja historiallisen näkökulman tarjosi filosofiantohtori, taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelainen. Tilaisuudessa esiintyivät myös Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja ja toiminnanjohtaja Minna Anttonen. Karjalaiseen tapaan juhlaväki sai nauttia runsaasta karjalaisesta kahvipöydästä.
Juhlassa julkistettiin FT Oona Ilmolahden kirjoittama 170-vuotisjuhlakirja Naisten Käkisalmi. Teos on aikamatka Venäjän keisarikunnan aikaisesta sääty-yhteiskunnasta nyky-Suomeen ja kunnianosoitus Käkisalmen rouvien sukupolville, jotka ovat kantaneet vastuuta koulutuksesta, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja kulttuuriperinnöstä yli puolentoista vuosisadan ajan.
Kirjan tekijöiden tiimi yhteiskuvassa.
Tilaisuuden koskettavin hetki koettiin, kun juhlaväelle esiteltiin ja lahjoitettiin evakkonaisille omistettu muistomerkki. Kesälahtelaisen ITE-taiteilijan Erkki Lindebergin valmistama teos koostuu 170 hevosenkengästä ja Singerin ompelukoneesta. Muistomerkki symboloi työtä, sitkeyttä ja selviytymistä – arvoja, jotka ovat kulkeneet Rouvasväen mukana niin Käkisalmessa kuin evakkomatkalla. Lindeberg lahjoitti teoksen Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistykselle Käkisalmi-säätiön hallintoneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa.
Hyväntekeväisyydestä pitkäjänteiseksi kansalaistoiminnaksi
Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys on Suomen vanhin suomenkielinen naisyhdistys. Sen juuret ulottuvat 1850-luvun puoliväliin ja köyhien lasten koulutuksen edistämiseen. Yhdistyksen synty liittyy poikkeukselliseen lahjoitukseen: tammikuussa 1854 entinen luutnantti Rafail Tšernosvitov lahjoitti 500 hopearuplaa köyhien lasten koulun perustamiseksi Käkisalmeen. Viimeistään 11. toukokuuta 1855 yhdistys oli toiminnassa, kun kenraalikuvernööri Fredrik Wilhelm Berg myönsi luvan köyhien tyttölapsien oppilaitoksen perustamiseen.
1800-luvulla rouvasväenyhdistykset olivat säätyläisnaisten hyväntekeväisyystoiminnan muoto. Käkisalmessa rouvat rahoittivat kouluhanketta arpajaisilla ja tanssiaisilla, joista erityisen merkittäviksi nousivat Kaisanpäivänä marraskuussa 1855 järjestetyt juhlat. Kaisanpäivästä tuli yhdistyksen symbolinen juhlapäivä, jota vietetään yhä.
Köyhäinkoulu aloitti toimintansa vuonna 1859 ja toimi aina kansakoulun perustamiseen vuoteen 1876 saakka. Opetuksessa painotettiin lukemisen ja laskennan ohella käsitöitä, joita pidettiin keinona parantaa tyttöjen mahdollisuuksia itsenäiseen toimeentuloon.
Käsityöstä kulttuurivaikuttajaksi
Käsityö nousi yhdistyksen toiminnan ytimeen myös myöhemmin. Vuonna 1889 perustettu kutoma- ja käsityökoulu koulutti naisia eri puolilta Viipurin lääniä viiden vuosikymmenen ajan. Sotien jälkeen koulu siirtyi Mikkeliin, mutta sen vaikutus karjalaiseen käsityöperinteeseen oli merkittävä. Koulun yhteydessä järjestettiin myös keittokursseja ja ommeltiin vaatteita vähävaraisille äideille.
Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä Rouvasväen Yhdistyksen jäsenet olivat aktiivisesti mukana maanpuolustustyössä, Sotilaskotiyhdistyksessä ja Lotta Svärd -järjestössä. Lisäksi he osallistuivat köyhäinhoitoon, palkkasivat Käkisalmen ensimmäisen sairaanhoitajan ja perustivat sisällissodan orvoille lastenkodin.
Evakosta perinteen vaalijaksi
Toinen maailmansota katkaisi toiminnan Käkisalmessa, mutta ei yhdistyksen työtä. Kodin menetyksen jälkeen toiminta jatkui sotien uhrien auttamisena ja myöhemmin Käkisalmen muiston ja karjalaisen perinteen vaalimisena. Vuonna 1969 tämä tehtävä kirjattiin yhdistyksen sääntöihin.
Nykyisin yhdistyksellä on noin 75 jäsentä eri puolilla Suomea, ja toiminta on aktiivista erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vuotuisia kohokohtia ovat muun muassa Kaisanpäiväjuhla ja yhteiset kulttuuriretket.
Yhdistyksen entisen puheenjohtajan Elsa Gummeruksen sanat tiivistävät 170 vuoden mittaisen historian ytimen: niin kauan kuin kiinnostusta riittää, on syytä jatkaa. Tätä periaatetta Käkisalmen rouvat ovat seuranneet sukupolvesta toiseen – ja seuraavat yhä.