Käkisalmen kaupungin rouvasväen yhdistyksen pitkä historia nousee esiin Karjalan Liiton pitäjäesittelyssä torstaina 10. syyskuuta 2026 Karjalatalolla Helsingissä. Illan aiheena on FT Oona Ilmolahden kirjoittama juhlateos Naisten Käkisalmi, joka kertoo Suomen vanhimman edelleen toimivan suomenkielisen naisyhdistyksen 170-vuotisesta taipaleesta.
Pitäjäesittelyssä FT Oona Ilmolahti kertoo Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen vaiheista, sen merkityksestä Käkisalmen kaupungin historiassa sekä siitä, kuinka yhdistyksen toiminta on muuttunut yhteiskunnan mukana hyväntekeväisyydestä koulutuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja edelleen karjalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Tilaisuus järjestetään torstaina 10.9.2026 klo 18–19 Karjalatalolla, Käpylänkuja 1:ssä Helsingissä. Esittelyä voi seurata myös Facebook Livessä, ja tilaisuudesta julkaistaan myöhemmin tallenne Karjalan Liiton YouTube-kanavalla.
170 vuotta naisten Käkisalmea
Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen juuret ulottuvat 1850-luvun puoliväliin. Yhdistyksen synty liittyy köyhien lasten koulutuksen edistämiseen ja tammikuussa 1854 tehtyyn poikkeukselliseen lahjoitukseen. Entinen luutnantti Rafail Tšernosvitov lahjoitti 500 hopearuplaa köyhien lasten koulun perustamiseksi Käkisalmeen.
Viimeistään 11. toukokuuta 1855 yhdistys oli toiminnassa, kun kenraalikuvernööri Fredrik Wilhelm Berg myönsi luvan köyhien tyttölapsien oppilaitoksen perustamiseen.
1800-luvun Suomessa rouvasväenyhdistykset olivat ennen kaikkea säätyläisnaisten organisoimaa hyväntekeväisyystoimintaa. Käkisalmessa toiminta sai kuitenkin nopeasti myös pysyviä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä muotoja. Rouvat keräsivät varoja kouluhankkeeseen muun muassa arpajaisilla ja tanssiaisilla. Erityisen merkittäväksi muodostui marraskuussa 1855 järjestetty Kaisanpäivän juhla.
Kaisanpäivästä tuli myöhemmin yhdistyksen symbolinen juhlapäivä, jota vietetään edelleen.
Köyhäinkoulusta käsityökoulutukseen
Köyhäinkoulu aloitti toimintansa vuonna 1859. Se tarjosi opetusta erityisesti vähävaraisten perheiden lapsille ja toimi aina Käkisalmen kansakoulun perustamiseen vuonna 1876 saakka.
Lukemisen ja laskemisen lisäksi opetuksessa painotettiin käsitöitä. Niiden avulla tytöille pyrittiin antamaan käytännön taitoja, joilla oli mahdollista vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan itsenäiseen toimeentuloon.
Käsityöstä muodostuikin pitkäksi aikaa yksi yhdistyksen toiminnan keskeisistä alueista.
Vuonna 1889 perustettiin kutoma- ja käsityökoulu, jossa koulutettiin naisia eri puolilta Viipurin lääniä lähes viiden vuosikymmenen ajan. Koulun yhteydessä järjestettiin myös keittokursseja, ja yhdistys osallistui vähävaraisten perheiden auttamiseen muun muassa valmistamalla vaatteita äideille ja lapsille.
Sotien jälkeen käsityökoulun toiminta jatkui Mikkelissä. Koulun merkitys karjalaisen käsityöperinteen ja naisten ammatillisten valmiuksien kehittämisessä jäi kuitenkin elämään paljon laajemmalle.
Naiset mukana kaupungin yhteiskunnallisessa elämässä
Rouvasväen toiminta ei rajoittunut koulutukseen ja käsitöihin. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti Käkisalmen sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja myöhemmin myös maanpuolustustyöhön.
Yhdistys osallistui köyhäinhoitoon, palkkasi Käkisalmeen ensimmäisen sairaanhoitajan ja oli mukana perustamassa sisällissodan orvoille lastenkotia.
Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä yhdistyksen jäseniä toimi myös Sotilaskotiyhdistyksessä ja Lotta Svärd -järjestössä.
Näin Rouvasväen Yhdistyksen historia kertoo samalla laajemmin naisten yhteiskunnallisen aseman muutoksesta. Hyväntekeväisyydestä kasvoi järjestäytynyttä kansalaistoimintaa, jossa naiset ottivat vastuuta koulutuksesta, sosiaalisesta huolenpidosta ja paikallisyhteisön kehittämisestä.
Sota vei Käkisalmen – yhdistys jatkoi
Toinen maailmansota muutti yhdistyksen toiminnan perusteellisesti. Käkisalmen menettäminen ja jäsenten hajaantuminen eri puolille Suomea katkaisivat toiminnan kotikaupungissa, mutta eivät yhdistyksen historiaa.
Sotavuosien jälkeen työ jatkui ensin sodasta kärsineiden ja evakkoon joutuneiden tukemisena. Vähitellen toiminnan painopiste siirtyi yhä vahvemmin Käkisalmen muiston, karjalaisen kulttuurin ja yhteisen perinnön säilyttämiseen.
Vuonna 1969 karjalaisen perinteen vaaliminen kirjattiin myös yhdistyksen sääntöihin.
Nykyisin Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksellä on noin 75 jäsentä eri puolilla Suomea. Toiminta painottuu pääkaupunkiseudulle, ja vuosittaisiin perinteisiin kuuluvat muun muassa Kaisanpäivän juhla ja erilaiset kulttuuriretket.
Juhlakirja kokoaa naisten historian yhteen
Yhdistyksen 170-vuotisjuhlassa marraskuussa 2025 julkistettu FT Oona Ilmolahden kirjoittama Naisten Käkisalmi kokoaa pitkän historian yksiin kansiin.
Teos kuljettaa lukijan Venäjän keisarikunnan aikaisesta sääty-yhteiskunnasta itsenäiseen Suomeen, sotavuosien ja evakkouden kautta nykypäivään. Samalla se kertoo niiden naisten työstä, jotka eri aikakausina ovat kantaneet vastuuta niin lasten koulutuksesta, vähävaraisten auttamisesta, terveydenhuollosta kuin Käkisalmen kulttuuriperinnön säilyttämisestäkin.
Juhlakirja on samalla kunnianosoitus Käkisalmen naisten sukupolville. Heidän toimintansa osoittaa, kuinka paikallinen vapaaehtoistyö on voinut vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen aikana vaikuttaa kokonaisen kaupungin sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään.
Evakkonaisten sitkeydelle oma muistomerkki
Yhdistyksen 170-vuotisjuhlassa Karjalatalolla marraskuussa 2025 julkistettiin myös evakkonaisille omistettu muistomerkki.
Kesälahtelaisen ITE-taiteilijan Erkki Lindebergin valmistama teos koostuu 170 hevosenkengästä ja Singerin ompelukoneesta. Muistomerkissä yhdistyvät työ, sitkeys ja selviytyminen – samat teemat, jotka kulkevat läpi Rouvasväen Yhdistyksen historian.
Teos muistuttaa erityisesti niistä naisista, jotka menettivät sodassa kotinsa ja rakensivat elämänsä uudelleen uusilla paikkakunnilla. Samalla he säilyttivät yhteyden Käkisalmeen ja välittivät sen kulttuuriperintöä seuraaville sukupolville.
Pitäjäesittely avaa historiaa laajemmalle yleisölle
Syyskuun pitäjäesittely tarjoaa mahdollisuuden tutustua tähän poikkeuksellisen pitkään yhdistyshistoriaan sen kirjoittajan johdolla.
Naisten Käkisalmi – Käkisalmen kaupungin rouvasväen yhdistys 170 vuotta
Torstaina 10.9.2026 klo 18–19
Karjalatalo, Käpylänkuja 1, Helsinki
Tilaisuutta voi seurata paikan päällä sekä suorana Facebook Livessä. Tallenne julkaistaan myöhemmin Karjalan Liiton YouTube-kanavalla.
Pitäjäesittelyt ovat osa Menetetyn Karjalan pitäjäesittelyjen sarjaa. Niitä järjestävät karjalaiset pitäjäseurat ja säätiöt, Karjalaiset Pitäjät ry sekä Karjalan Liitto.
Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen 170-vuotinen historia kertoo ennen kaikkea jatkuvuudesta. Toiminnan muodot ovat muuttuneet, Käkisalmen kaupunki on jäänyt rajan taakse ja jäsenet ovat hajaantuneet eri puolille Suomea, mutta yhteinen tehtävä on säilynyt.
Yhdistyksen entisen puheenjohtajan Elsa Gummeruksen ajatusta mukaillen: niin kauan kuin kiinnostusta riittää, on myös syytä jatkaa.
Käkisalmen rouvien kohdalla tätä jatkumoa on kestänyt jo 170 vuotta.