Juuret eivät ole vain nimiä ja vuosilukuja

Published by admin5523 on

Käkisalmi-säätiö ja Jyränkölän Setlementti käynnisti helmikuun alussa Heinolassa Juuret-tarinakerronnan kurssin, jossa omasta historiastaan kiinnostuneita ihmisiä aktivoidaan tutkimaan ja tallettamaan oman sukunsa vaiheita ja kirjoittamaan niistä vaikkapa tarinoita.

Yleensä oman suvun vaiheet ja tarinat alkavat kiinnostaa, kun ihminen pääsee tai joutuu eläkkeelle. Käkisalmi-säätiö herättelee paikallisia tutkimaan juuriaan mieluusti jo aikaisemmin, kun isovanhemmat, sedät ja tädit ovat vielä elossa ja haastateltavina.

Säätiön tavoitteena on koota lähivuosia Karjalaisten Heinola -kokoomateos, johon on tarkoitus koota Heinolaan sijoitettujen evakoiden elämää tarinoiden muodossa. Kirjaan kirjataan myös tarkkaa faktatietoa siitä, millainen vaikutus evakoilla oli paikkakunnan kehitykseen ja elämään arjessa, työssä ja vapaa-ajalla.

Juuret-kurssi käynnistettiin Jyränkölässä helmikuun ensimmäisessä viikonvaihteessa nuoren perinnetutkija Mikko Erosen luennolla, jossa hän avasi oivaltavasti ja konkreettisesti perinteen ja juurien tutkimusta. Juuret-kurssi jatkuu kevään aikana kurssiosuudella, jossa sanataiteen ammattilainen, Katja Tamminen opastaa kurssilaisia tulkitsemaan kokemaansa ja kuulemaansa kirjallisin keinoin.

Juuret eivä ole vain nimiä

– Juuret eivät ole vain nimiä ja vuosilukuja. ”Oikealla” historian tulkinnalla ei ole aina merkitystä, tärkeää on se miten muistot koetaan.
– Meidän kulttuurimme perinteineen liittyy vahvasti juuriimme. Tietoisuus juurista auttaa meitä liittämään itsemme menneisyyteen, kertoi Mikko Eronen.

Tunteet ja identiteetti

Oma identiteettimme ja juuriin kuulumisen tunne voi vaihdella Erosen mukaan jopa tilannekohtaisesti. Kotiseutu ei ole vain paikka, jossa asutaan. Kotiseudulla on ajallinen, alueellinen ja yhteisöllinen ulottuvuutensa. Eli ajatus kodista ei rajaudu vain nykyiseen omaan kotiin.
– Juurien ja kotiseudun kokeminen on vähän niin kuin muistelua. Jokainen kokee asiat hieman eritavoin aina omasta näkökulmastaan käsin. Ajan myötä kokemus voi muuttua ihan samalla tavalla kuin muistotkin, tarkentaa Mikko Eronen.

Tärkeimpänä muistutuksena perinnetutkija kehottaa ryhtymään toimeen.

– Kirjoittakaa ylös tarinoita ja kyselkää niitä muilta. Monille juuret voi helposti jäädä vain nimiksi ja vuosiluvuiksi papereissa ja hautakivissä. Juuret tarvitsevat ravinteita, jotta koko sukupuu voisi hyvin. Aktiivinen muistelu  ja tarinankerronta ovat juuri oikeaa ravinnetta juurille, painottaa Mikko Eronen.

Mikko Erosen vinkkejä miten sukututkimusta voi tehdä kotikonstein.

  • Haastattelut ja jututtaminen, niin ylös kuin alaspäin sukupolvissa mikäli mahdollista.
  • Arkistolähteet, kuten verkossa olevat kirkonkirjat.
  • DNA-tutkimusta voidaan käyttää myös apuvälineenä.

Linkkejä Juurien tutkimiseen.

https://skvr.fi/ (suomen kansan vanhat runot, josta voi esimerkiksi hakea paikkakunta kohtaisesti kerättyä kansanrunoutta)

https://katiha.kansallisarkisto.fi/haku.php (sukututkimuksen avuksi)

https://www.sarmela.net/suomen-perinneatlas/ (Kattava yleisteos, jonka perinnekartat voivat tuoda mielenkiintoista tietoa omien juurten perinteistä)

Kirjallisuutta

Apo, Satu 2018. Ihmesatujen Historia: Näkökulmia Kirjailijoiden, Kansankertojien Ja Tutkijoiden Traditioon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Sarmela, Matti 1994. Suomen kansankulttuurin kartasto: Atlas of Finnish ethnic culture : folklore. 2, Suomen perinneatlas. SKS. Helsinki

Kotiseutu ja karjalaisuus

Asunmaa, Martti 2007, ”Kotiseutu on tunnetta”, teoksessa Laaksonen, Pekka & Saressalo, Lassi 2009, Kotiseutuni mun: Kirjoituksia kotiseudun ja hiidenkiven sadalta vuodelta. SKS, Helsinki, 117–118.

Armstrong Karen 2004. Remembering Karelia – A Family´s Story of Displacement during and after the Finnish Wars. Berghahn Books, Oxford.

Kankaanpää, Matti 2002. Sukututkimus askel askeleelta. Suomen sukututkimusseura. Hämeenlinna.13– 35

Eronen, Mikko 2019. Karjalainen identiteetti ja kokemuksia Karjalan kotiseutumatkailusta – Tutkimus sukuni kolmannen polven karjalaisista. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen Ylipisto, Joensuu, Kulttuurintutkimus / Perinteentutkimus.

Kurki, Tuulikki 2012. Kotiseutukoodi. Teoksessa: Syrjäseudun idea. Kulttuurianalyyseja Ilomantsista. Toim. Seppo Knuuttila, Helmi Järviluoma, Risto Turunen ja Anne Logrén. SKS, Helsinki. s. 42-49.

Jyrkilä, Faina 1992. Kotikylä Karjalassa. Tammi, Helsinki.

Categories: Ajankohtaista