Käkisalmi-säätiö kokosi kahden koronavälivuoden jälkeen jälleen karjalaiset yhteiseen juhlaan kesäkuun toisena sunnuntaina.
Juhlat käynnistyivät perinteiseen tapaan juhlamessulla Heinolan kirkossa. Karjalaiset olivat mukana jo kirkonmenoissa, saarnan piti Matti Liljeqvist ja evankeliumin lukijana toimi Seppo Komonen ja kirkonmenoissa oli apuna Erkki Heiskanen.
Kirkonmenojen jälkeen Heinolan karjalaisten puolesta seppeleet Karjalaan jääneiden muistomerkille laskivat Liisa Vehkasalo ja Usko Tuunainen.
Katso video juhlamessuista oheiselta videolta.
Juhlamessun jälkeen ennätysmäärä juhlavieraita kokoontui Heinolan WPK-talolle lounaalle, kirkkokahveille ja pääjuhlaan.
Käkisalmi-juhlan ohjelma noudatti perinteitä, juhla käynnistyi Karjaisten laululla ja tapahtuman juontajan, Eeva-Liisa Poutasen tervehdyksellä.
Käkisalmi-säätiön terveiset juhlaan toi säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkonen.
Kaikkonen nosti esiin juhlavieraiden ajatuksissa olevan epävarmuuden ja hiljaisen pelon Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
– Talvella, juuri kun pääsimme pandemian kynsistä ja olimme tekemässä uuttaa toimintasuunnitelmaa, niin 24. päivänä helmikuuta Venäjän hallitsija käänsi uuden sotaisan sivun maailman historiassa.
– Tilanne Ukrainassa on samanlainen kuin Suomen Talvisodassa vuonna 1939. Otimme silloin Neuvostoliiton hyökkäykset vastaan yksin. Ukraina saa apua, mutta se on sodassa yksin ja sodan mittakaava on moninkertainen Suomeen verrattuna.
– Aika on jälleen pysähtynyt Venäjällä ja emme tiedä milloin ja mitä tulevaisuus tuo Karjalasta eteemme. Sota palautti myös pelon Suomeen, tämä pelon kokevat eritysesti sodan kokeneet Karjalan evakot, kertoi Kari Kaikkonen.
Kaikkonen totesi ääneen monen kokemukset sanoen, että emme voi vierailla entisillä kotiseuduilla rajan takana pitkään aikaan. Se mitä olemme siellä tehneet esi-isiemme hyväksi voidaan jopa hävittää.
– Se mitä me voimme tehdä, on vaalia hienoa karjalaisten henkistä perintöä ja karjalaisten panosta omalla paikkakunnalla. Meidän isiemme ja äitiemme tekemiset näkyvät ja tuntuvat kaikilla elämän alueilla, yrityselämässä, työpaikoilla, harrastustoiminnassa, kulttuurissa ja urheilun saralla.
– Käkisalmi-säätiö aikoo lähivuosina panostaa perinteiden vaalimiseen. Tulemme tekemään dokumentaarisen historiateoksen Karjalaisten Heinola, johon kootaan tapahtumia ja tarinoita karjalaisten elämästä Heinolassa.
Kokoamme myös vanhaa Käkisalmea kuvakirjaksi ja perehdytämme nuoria perinteiden vaalimiseen. Ensi syksynä käynnistyy myös Heinolan Lyseonmäen koululla perinnekurssi, jossa nuoria opetetaan perehtymään omiin perinteisiin. Tämä ei rajoitu vain karjalaisuuteen, vaan kaikkien nuorten perinteisiin tulevat he sitten mistä päin maailmaa tahansa, kertoi Kaikkonen säätiön tulevaisuuden suunnitelmista.
Ohessa koostevideo Käkisalmi-juhlasta.
Juhlateemana Valto Saran tuotanto
Käkisalmi-juhlien pienimuotoisena teemana oli tänä vuonna runoilija ja sanomalehtimies Valto Saran tuotanto.
Teemaesitykset käynnisti Valto Sara tytär Sirpa Sara, joka lauloi isänsä säveltämän ja sanoittaman kappaleen, Siel suvi vaa on. Vahvatunnelmaisen kappaleen säestyksestä kuten kaikista yhteislauluista vastasi kanttori Leo Niemelä.
Syvimpiä käkisalmelaisia tuntoja Valto Saran kirjallisesta tuotannosta juhlassa esitti Erkki Heiskanen lausumalla runoja ja kirjoitelmia Valto Saran tuotannosta tänä vuonna julkaistusta kokoomateoksesta Sanoja ja säkeitä siirtokarjalaisille.
Käkisalmi-juhlan juhlasta tekivät juhlan mm. Sirpa Sara (vas.), Erkki Heiskanen, Terhi Pietiläinen, Aimo Pärssinen ja Tapani Ampiala.
Tunnustusta ja palkintoja
Juhlien juontajana toiminut Eeva-Liisa Poutanen esitteli juhlayleisölle Käkisalmi-säätiön keväällä järjestämän neulekilpailun, jonka voittajat julkistettiin ja palkittiin juhlassa. Paikalle Heinolaan saapui palkittuja ympäri Suomea.
Lue erillinen artikkeli kilpailusta tästä linkistä.
Käkisalmi-juhlassa palkittiin myös Käkisalmi-säätiössä ja Heinolan karjalaseurassa vuosikymmeniä toiminut Aimo Pärssinen, joka vetäytyi tänä keväänä säätiön luottamustehtävistä.
Käkisalmi-säätiö antoi Aimo Pärssiselle säätiön tunnustuspalkinnon numero 7 kiitollisuuden ja arvostuksen osoituksena arvokkaan perinteen vaalimisesta.
Palkinnon luovutuskirjassa Käkisalmi-säätiön hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Tapani Ampiala tiivisti Aimo Pärssisen saavutukset puheessaan.
– Hyvä veli Aimo, Käkisalmi-säätiö ja me kaikki karjalaiset kiitämme sinua, siitä suuriarvoisesta työstä mitä olet karjalaisuuden hyväksi yli 53 vuoden aikana tehnyt.
Lähdit perheesi kanssa evakkomatkalle muutaman kuukauden ikäisenä Käkisalmen Ylä-Puustista kesällä vuonna 1944. Eri vaiheiden kautta perheesi sijoittui Heinolan Myllyojalle, jossa jatkoit isäsi jälkeen maanviljelystä ja metsänhoitoa.
Isäsi oli Käkisalmi-säätiön (Käki-säätiön) jäsen jo sen alkutaipaleelta lähtien ja sinä tulit säätiön hallitukseen Kalle Jakosen tilalle vuonna 1969. Samana vuonna sinusta tuli Heinolan Karjalaseuran hallituksen jäsen, jonka puheenjohtajana olet toiminut vuodesta 2004 lähtien. Karjalan liitossa toimit vuodesta 2017 alkaen ja olet varapuheenjohtajana parasta aikaa.
Kari Kaikkonen ja Tapani Ampiala luovuttivat tunnustuspalkinnon Aimo Pärssiselle.
Osoituksena ansiokkaasta työstäsi Käkisalmi-säätiön ja karjalaisuuden hyväksi olet saanut Karjalan liiton kultaisen ansiomerkin Käkisalmi-säätiön hakemuksesta jo 1990-luvun alussa.
Sinun ystävällisyytesi ja taito kuunnella kanssaihmisiä periytyy varmaankin karjalaisuudesta isäsi puolelta, kun taas harkitseva hämäläisyys saattaa periytyä äitisi puolelta Satakunnan Viljakkalasta.
Tyylikkäästi kansallispukuun pukeutuneena olemme tottuneet näkemään sinut Käkisalmi-juhlissa. Jäädessäsi nyt pois säätiön aktiivisesta toiminnasta olemme kiitollisia siitä hyvästä mitä olet toiminnallasi ja esimerkilläsi saanut aikaan käkisalmelaisessa yhteisössämme.
Voimme lopuksi todeta, että olet Aimo kaikista käkisalmelaisista käkisalmelaisin, kiitteli Tapani Ampiala.
Karjalainen suurpere kantaa
Käkisalmi-juhlan juhlapuhujana teki ensiesiintymisen Heinolasta Karjala liiton toiminnanjohtajaksi palkattu Terhi Pietiläinen. Hän on sydänjuuriaan myöten karjalainen, jonka sydän sykkii karjalaiselle suurperheelle.
– Karjalaisuuden elävänä pitämisen tärkeimmät yksiköt ovat paikan lisäksi perhe ja yhteisö. Sen sain havaita jo lapsuudessani Nuijamaalla syntymäpaikkakunnallani, heinäpellolla ja navettatöissä isovanhempieni seurassa. Heidän kauttaan pääsin sukeltamaan sukuni tarinoihin. Niin elävät kuin kuolleet sukulaiset seurustelivat keskenään isovanhempieni kertomusten kautta, poismenneet olivat vahvastikin läsnä, samoin koko rajan taakse jäänyt maailma. Menetetty kotikylä, kotitila ja maat olivat alituisesti isoisäni, pappani sanallisen matkanteon kohde, joskus jopa kyllästyksiin asti. Välillä kävimme Viipurissa muistoissamme, ja välillä palattiin nykytodellisuuteen. Se oli isovanhempieni tapa opetta meille jälkipolville perinteitään, sanoi Terhi Pietiläinen Käkisalmi-juhlassa.
Lue Terhi Pietiläisen koko puhe tästä linkistä.
Sykähdyttävä karjalaisen musiikin konsertti
Käkisalmi-juhlan kohokohtana on yleensä ollut juhlan konserttiosuus. Tästäkään ei tänä vuonna tehty poikkeusta. Juhlan konserttiosuudesta vastasi Heinolan musiikkiopiston kamariorkesteri solistinaan Erkki Heiskanen.
Orkesterin muodostivat musiikinopettajat Marina Busch, piano ja Eija Kananen, viulu sekä
Heinolan musiikkiopiston jousitrio: Iiris Nurminen, viulu; Anna Arvela, viulu; Venla Kananen, sello.
Konsertin ohjelma: Erkki Melartinin tuotantoa; juhlamarssi Prinsessa Ruususesta,
Romanssi, Menuetti, Leivo, Oravan jäljillä, Berceuse, Valssi, Arietta sekä tunnettuja karjalaisten säveltäjien kappaleita: Laps’ olen Karjalan, Evakon laulu, Äänisen aallot, Satumaa, Kohtalon tango, Unto Mononen, Karjalan Marjaana.
Jari Parkkonen tunnusti karjalaisuutensa
Käkisalmi-juhlien päätössanat lausui Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen.
Lahdessa osittain karjalaisista sukujuurista syntynyt Parkkonen on ennen Heinolaan tuloaan ollut maailman kansalainen, joka on työskennellyt ympäri maailmaa ennen asettumistaan Heinolaan.
– Tulin Heinolaan ennen kuin minut valittiin Heinolaan, tarkensi Jari Parkkonen ja kiitteli karjalaisia Heinolan pelastamisesta sodan jälkeen. Heinolan kasvu ja kehittyminen on nojannut paljon myös karjalaisten vahvaan työpanokseen, kertoi Jari Parkkonen.
Katso Jari Parkkosen puhe oheiselta videolta.