Heinolassa 6.-7.6. 2026 vietetyt Käkisalmi-juhlat kokosivat jälleen kerran yhteen käkisalmelaiset ja karjalaiset juhlimaan ja vaalimaan yhteistä kulttuuriperintöä eri tilaisuuksissa.
Kaksipäiväiseen tapahtumakokonaisuuteen kuului lauantaina Heinolan torilla järjestetyt Käkisalmen markkinat. Heinolan musiikkiopistolla avattiin Käkisalmi-museon toimesta Käkisalmesta kohti korkeuksia – Erkki Melartin -näyttely, joka on esillä musiikkiopistolla heinäkuun loppuun saakka.
Perinteiset Käkisalmi-juhlat käynnistyivät juhlamessulla sunnuntaina Heinolan kirkossa, jonka jälkeen laskettiin kukkatervehdykset karjalaisten muistomerkeille kirkkopihassa ja Heinolan hautausmaalla.
Kymmenkunta syntyperäistä karjalaista mukana
Juhlien tervehdyssanat kuultiin Käkisalmi-säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Erkki Lindebergiltä, joka tenttasi juhlayleisöä kysymällä, kuinka monta juhlavierasta oli syntynyt luovutetussa Karjalassa ja kuinka moni on kastanut käpälänsä Laatokassa.
Salin täydestä yleisöstä kymmenkunta henkilöä nosti kätensä aidon syntyperäisen karjalaisuuden tunnusmerkiksi, ja reilut puolet juhlaväestä oli ehtinyt tunnustella myös varpaillaan Laatokan merta.
Lindeberg kiitteli salin täyttänyt yleisöä ja kehoitti heitä nauttimaan kesällä Käkisalmi-museon runsata näyttelytarjontaa niin museolla kuin myös musiikkiopiston Melartin teemanäyttelyssä.
Juhlaohjelmassa nähtiin myös Itä-Hämeen kansantanssijoiden karjalaisia piiritansseja ja kuultiin Erkki Heiskasen lausumana Valto Saran rehvakas Kuvapostin artikkeliarvio Peko-Miina ja missi Hilpatapaa -kirjasta.
Käkisalmelaisuus merkityksellisen elämän resepti
Tohtori Tuire Ranta-Meyer.
Pääjuhlassa kuultiin juhlapuhujana tohtori Tuire Ranta-Meyeria, joka nosti esiin karjalaisen yhteisöllisyyden ja vapaaehtoisen yhdessä tekemisen merkityksen tämän päivän maailmassa.
Erkki Melartinin elämäntyön tutkijana tunnettu Ranta-Meyer muistutti, ettei merkityksellinen elämä synny valmiita malleja seuraamalla, vaan rohkeudesta toimia omien arvojen mukaisesti myös silloin, kun se vaatii epämukavuusalueelle astumista. Hänen mukaansa karjalaiset ovat esimerkki siitä, kuinka menetysten muistot voidaan kääntää voimavaraksi ja kulttuuriperinnön vaalimiseksi.
Ranta-Meyer korosti erityisesti yhteisen tekemisen, talkoohengen ja vapaaehtoistyön merkitystä. Pienilläkin teoilla voidaan hänen mukaansa vahvistaa osallisuuden tunnetta ja tehdä maailmasta piirun verran paremman elää. Samalla hän nosti esiin Käkisalmessa syntyneen säveltäjä Erkki Melartinin esikuvana ihmisestä, joka osasi innostaa muita ja omisti elämänsä suomalaisen musiikkikulttuurin kehittämiselle.
Sanoja ja Säveliä herkisti tunnelman
Eero Saarinen, Marina Busch ja Eija Kananen tunnelmoivat Käkisalmi-juhlilla.
Kakkukohvien jälkeisellä ohjelmaosuudella sukellettiin näyttelijä Eero Saarisen, viulisti Eija Kanasen ja pianisti Marina Buschin sykähdyttävään Sanoja ja säveliä – Kirjeitä Käkisalmesta -esitykseen, jossa juhlavieraille luettiin klassisten sävelmien rikastamia, aitoja kirjeitä omenankukkain kaupungista sotaa edeltäviltä vuosilta ja sotaa pakenevien ihmisten kohtaloista..
Käkisalmi-juhlien päätössanoissaan maisteri Timo Mykrä muistutti Käkisalmi-juhlien pitkästä perinteestä Heinolassa. Hän kuvasi juhlia tapahtumana, joka on vuosikymmenten ajan yhdistänyt käkisalmelaisia ja muita karjalaisia yhteisten muistojen, kulttuurin ja heimohengen äärelle. Mykrän mukaan Käkisalmi-juhlien vahvuus on niiden avoimuus: juhla on tarkoitettu myös kaikille Karjalasta kiinnostuneille.
Käkisalmi-juhlia seuraa tänä vuonna Mykrän mukaan toinen juhlinnan kohde, sillä Heinolan Karjalaseura täyttää pyöreät 80 vuotta tänä syksynä. Heinolan seudun karjalaiset ry perustettiin 3.3.1946.
Maisteri Timo Mykrä.
Timo Mykrä kiitti Käkisalmi-säätiötä ja Heinolan Karjalaseuraa pitkäjänteistä yhteistyötä sekä totesi Käkisalmi-museon vahvistaneen karjalaisuuden näkyvää asemaa Heinolassa. Seuran historian varrella ei ole voinut olla törmäämättä Käkisalmeen. Heinolan Karjalaseurasta eikä Heinolasta voida puhua ilman Käkisalmea, eikä Käkisalmesta ilman Heinolaa ja karjalaseuraa. Niin suuri vaikutus on tällä Vuoksensuun ja Laatokan kaupungilla on maisteri Mykrän mukaan ollut Kymijoen Heinolaan.
Mykrä päätti puheensa toteamukseen, että karjalaisuuden voima syntyy ihmisistä ja yhteisöllisyydestä – yleisö tekee juhlan, ja karjalainen heimohenki syttyy joka vuosi uudelleen.