Perinnetutkija Mikko Eronen kertoi heinolalaisnuorille perinteistä.
Käkisalmi-säätiö järjesti yhteistyössä Heinolan Lyseonmäen koulun kanssa perinnekurssin koulun 7-luokan oppilaille osana historian, äidinkielen ja kuvaamataidon opiskelua syyslukukaudella.
Perinnetutkija Mikko Eronen Joensuusta valmisti laajan opetusmateriaalin, josta hän räätälöi Lyseonmäen koulun opettajien kanssa Heinolassa toteutetun opetuskokonaisuuden. Opetuksen suunnitteluun osallistuivat Heinolassa opettajat Heikki Karvinen, Mira Sallinen ja Vesa Kotilainen, jotka vastaavat lyseolla historian opetuksesta.
Kurssi soveltuu peruskoulun yläluokan ylempien luokkien oppilaille. Lyseolla opetusta annettiin kolmen viikon aikana kaikille 7-luokkalaisille.
Kurssilla korostettiin nuorten identiteetin tukemista, omien juurien ja niihin liittyvän historiallisen tiedon tarkastelemista. Kurssin tavoitteena on myös kehittää oppilaiden taitoa tuottaa tekstejä ja antaa keinoja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin.
Perinteet elävät pelimaailmassa
Koululaisia on perehdytetty perinnetutkimukseen käytännönläheisillä esimerkeillä, sillä perinteet näkyvät hyvin usein nykynuorten elämässä peleissä ja elokuvissa. Mistä Tuhkimo- ja Viikinki-tarinat ovat saaneet alkunsa, kenen historiasta Tuhannen ja yhden yön tarinat kertovat ja mitä suomalaiset ovat ammentaneet Kalevalan taruista nykypäivän elämään. Miten perheiden perinteet eroavat Karjalassa ja vaikkapa Pohjois-Pohjanmaalla.
Perinnekurssin päätavoitteena on ollut tuoda perinteitä lähemmäs nuorten arkea. Ne ovat osa arkipäivää eivätkä vain vanhoja tarinoita saunatontuista ja Väinämöisestä. Perinne on jotain mikä tapahtuu joka päivä tavallisessa elämässä.
Perinnekurssilainen Neea Toivianen ja historianopettaja Vesa Kotilainen.
Juuret tärkeä osa identiteettiä
Toisena päätavoitteena oli aktivoida nuoria tutustumaan oman sukunsa menneisyyteen ja sitä kautta myös juuriinsa. Kurssilla raapaistiin myös sukututkimusta. Nuorille annettiin keinoja vastata syvemmin kysymyksiin: miksi ukki puhuu tietyllä tavalla, mistä sukuni on tullut nykyisille asuinsijoille, eikö mummon käyttämä ruokaresepti olekaan yleinen muissa perheissä?
Teoreettisen perinnetiedon rautaisannoksen jälkeen koululaiset tekivät harjoitustöitä ja esityksiä omasta kulttuuritaustastaan ja kokemuksistaan. Harjoitustöitä on voinut toteuttaa digitaalisesti tai perinteiseen tapaan kirjoittamalla perinnekokemuksista oman tarinan. Kurssilla perehdyttiin myös oman paikkakunnan historiaan ja kotipaikkakunnan nykyisten asukkaiden taustoihin ja heidän perinteisiin.
Perinnekurssin yleisempänä tavoitteena on ollut lisätä nuorten ymmärrystä eri maista ja kulttuuritaustoista tulevien ihmisten elämään, heidän tapojaan ja heidän elämäänsä mahdollisesti rajoittavia sääntöjä, jotka voivat tuntua meistä suomalaisista hieman erikoisilta.
Perinnekurssin toteutuksessa painotettiin lasten omaa tekemistä, varsinkin heidän perheiden taustatietojen selvityksessä ja tallentamisessa.
Perinnekurssilla oppilaiden tuottama materiaali on mahdollista myöhemmin arkistoida tulevaan tutkimuskäyttöön, jos oppilaat ja heidän vanhempansa sen sallivat.
Perinteet kulkevat mukana arjessa
Perinnetunneilla tarkasteltiin aluksi muun muassa mitä kaikkea kulttuuri pitää sisällään. Kaikissa maailman kulttuureissa ja vaikka jopa oppilaiden omissa alakulttuureissa ja perheissä on kaikenlaisia perinteitä, joita noudatetaan ikään kuin huomaamatta. Tästä esimerkkinä monet nuoret tunnistivat perinneruoat ja sen, että jouluna on perinteikästä saada kinkkua pöytään.
Koululaisille esiteltiin pintapuolisesti myös perinteentutkimusta oppiaineena ja sukututkimuksen tekemistä. Kurssin aikana oppilaat laativat haastattelun, jossa he kyselivät esimerkiksi sukunsa vanhemmalta edustajalta tai ihan vaikka naapuriltaan joukon menneisyyteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi oppilaat saattoivat kysellä tietäisikö haastateltavana oleva isoisä sitä, mistä hänen omat isovanhempansa ovat kotoisin tai millaista hänen lapsuudessaan on ollut.
Monelle saattoi tulla yllätyksenä se, että omassa suvussa voi olla neljän polven takana ruotsalaisia, karjalaisia tai vaikka saksalaisia juuria. Ihmetystä voi myös aiheuttaa se, ettei ukin tai mummon lapsuudenkodissa olekaan ollut edes televisiota tai sisävessaa 50-luvulla.
Tarinat olivat opetuksessa keskeisessä osassa ja miten ne muovautuvat aikakausien ja kulttuurien kosketuksessa. Esimerkiksi tarkasteltaessa Disneyn Tuhkimo-satua ja päädyttiin Tuhkimon jalanjäljissä Kiinaan asti. Kurssilla ehdittiin myös käymään läpi pohjoiseuraasialaisia maailmansyntymyyttejä ja loitsuperinteitä. Mukana oli myös kiinnostavia kummitusjuttuja. Erilaiset tarinat ovatkin usein perinteentutkimuksen ydintä ja nämä tarinat kiinnostavat ihmisiä.
Viimeisillä tunneilla seiskaluokkalaiset laitettiin töihin tutustumaan verkossa muun muassa Suomen kansan vanhat runot kokoelmaan ja erilaisiin karttoihin, joissa havainnollistetaan eri perinteiden esiintyvyyttä eripuolilla Suomea. Tunneilla tutkittiin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistolta kerättyjä perinnenäytteitä, jotka liittyvät Heinolaan.
Erilaisten harjoitusten välillä käytiin vielä läpi taikauskoa, arvoitusperinnettä ja vitsikulttuuria ja avattiin meemien historiaa ja globaalia saunakulttuuria.
Käkisalmi-säätiö panostaa nuoriin
Käkisalmi-säätiö on asettanut yhdeksi lähivuosien toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi nuorten aktivoinnin oman sukunsa perinteiden tallentamisessa ja tutkimisessa. Historiaa voi tutkia myös nykyhetkessä tarkastelemalla oman perheen ja suvun vaalimia perinteisiä tapoja ja juhlia.
Monikulttuurisuus näkyy ja vaikuttaa nykyään kaikkialla. Suomi on kansainvälistynyt ja maahanmuuttajat ovat tuoneet Suomeen tullessaan omia perinteitään ja tapoja, jotka näkyvät ja vaikuttavat keskuudessamme.
Käkisalmi-säätiö rahoitti perinnekurssin opetusmateriaalien valmistuksen ja aineopetuksen Heinolassa. Perinnekurssi-koulutusta on tarkoitus jatkaa Heinolassa myös tulevaisuudessa ja kurssitusta voidaan laajentaa myös aikuisille.
Perinnekurssin koulutuspaketti on mahdollista toteuttaa myös muissa Suomen kouluissa mikäli koulut ovat kiinnostuneet kurssien järjestämisestä.
Lisätietoja perinnekurssista
Kari Kaikkonen, Käkisalmi-säätiö
Sähköposti: saatio@kakisalmi.fi